Meidän Pohjois-Karjala 300

Meidän Pohjois-Karjala 300

Pohjois-Karjalan 300-vuotisjuhlan kunniaksi lähestymme maakuntaa ihmisten ja tarinoiden kautta. Heinävesi aloittaa koko vuoden kestävän videosarjan, jossa kerrotaan, kuinka huikea paikka Pohjois-Karjala on asua, tehdä töitä, opiskella ja yrittää. Yhdessä olemme enemmän!

300-vuotias Pohjois-Karjala toivottaa Heinäveden tervetulleeksi

Pohjois-Karjalan maakunta kasvoi 1.1.2021 Savon suuntaan Heinäveden kunnan liittymisen myötä. Heinävesi tunnetaan huikean kauniista luonnostaan, ortodoksiluostareistaan ja vilkkaasta kulttuurielämästään. Heinävedellä asuu noin 3 200 ihmistä. Muuten, heitä pitää kutsua heinäveteläisiksi eikä heinävetisiksi. Heinäveteläiset pitävät itseään maisemamiljonääreinä ja heillä on oma joululaulukin: Kun joulu on.  Se on Kerman kylällä asuneiden Otto Kotilaisen (säv.) ja Alpo Noposen (san.) käsialaa. Bernerin Heinäveden tehtailla valmistetaan suomalaisille tuttuja tuotteita, kuten XZ, LV, Erittäin hieno suomalainen shampoo ja Rajamäen etikat.

Katso videolta, millainen meininki on 300 vuotta täyttävässä Pohjois-Karjalassa ja millainen kunta on Heinävesi!

Joensuu näyttää suuntaa ilmastotoimillaan

Maakuntakeskuksessa Joensuussa on monipuoliset mahdollisuudet elää oman näköistä elämää. Yksi kaupungin tärkeimmistä teemoista on ympäristön hyvinvointi. Kunnianhimoisena tavoitteena on hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2025 mennessä – neljän vuoden päästä! Voi olla, että sähköisiä busseja ja pyöräilijöitä näkyy lähivuosina entistä enemmän katukuvassa. Näissä talkoissa ei unohdeta tietenkään metsiä ja vesialueita. Tavoitteeseen on mahdollista päästä, mutta siihen tarvitaan kestävien valintojen tekemistä niin kaupungin, yritysten kuin asukkaidenkin elämässä. Omaleimaisessa kulttuurikaupungissa tiedetään, mikä on oikeasti arvokasta!

Ilomantsi on tehnyt monipaikkaisen työn helpoksi

Suomen itäisimmässä kunnassa Ilomantsissa on vedetty maahan yli tuhat kilometriä valokuitupiuhaa. Kiinteän valokuituyhteyden saa käytännössä missä päin Ilomantsia vaan – ja edullisesti. Tiedostojen siirtäminen ei jää yhteydestä kiinni, mikä helpottaa monipaikkaista työtä tekevän arkea. Myös kunta on ottanut laajasti käyttöön sähköisiä palveluja ja on valmis antamaan verkkonsa esimerkiksi sote-palveluiden kokeilukentäksi. Viimeistään korona-aika on paljastanut, että rauhallisilla ja sopivan kokoisilla asuinseuduilla on sittenkin puolensa. Ilomantsin valttina on kaiken lisäksi kaunis luonto. Kunnassa on toimeliaisuutta ja karjalaista vilkkautta, mutta ihmiset eivät juokse kuitenkaan oravanpyörässä.

Lieksa luo elinvoimaa kahden kärjen taktiikalla

Metsä- ja biotalousinvestointien jatkoksi Lieksassa vastataan luontomatkailutrendiin Kolin ja Ruunaan alueiden kaavoituksilla. Kolin matkailuvisio 2050 sekä Koli–Ahmovaara– ja Lieksa–Ruunaa-kaavoitukset luovat suuntaviivat uudelle kasvulle, esimerkiksi Kolista tavoitellaan ”Suomen ympärivuotisinta matkailukeskusta”. Laajalle Koli–Ahmovaaran suunnittelualueelle tavoitellaan 25 000 vuodepaikkaa ja 3 000 uutta asukasta. Lieksa nojaa luontoon, mutta se on myös perinteikäs teollisuuskaupunki. Kaupungin monipuolinen elinkeinorakenne tarjoaa töitä eri alojen ammattilaisille. Tiesitkö, että Lieksassa toimii yksi harvoista polkupyörien nastarengastehtaista maailmassa?

Elä ihmeessä, tule Juukaan! 

Monelle tulee Juuasta mieleen ensimmäisenä pehmeä ja lämmin vuolukivi. Kauniissa saaristo-osakunnassa on myös muuta lämpöä, siellä voima ammennetaan yhteisöllisyydestä. Samalla kunta uudistuu voimakkaasti. Juuka on mukana Kolin kehittämisessä, mutta siinä rinnalla kunnassa tehdään monia asioita, jotka tuovat elinvoimaa ja hyvinvointia. Yhdessä tekeminen ja myönteinen ote ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Juukaan muuttaa enemmän ihmisiä kuin lähtee pois.  Kunnan koulu- ja varhaiskasvatus ovat uudistuneet tai uudistumassa. Tulevina vuosina Juuka panostaa liikkumiseen, matkailuun, ympäristöasioihin ja yleiseen hyvinvointiin.

Miten Sie käyttäisit kymppitonnin Tohmajärvellä?

Mitä rajakunta Tohmajärvi on? Merkkihenkilöitä, mahlaa, maisemia, maitoa, metsää, metallia ja myö-henkeä. Yhteisöllisyys on eittämätön vahvuus, sen on huomannut myös vastikään Värtsilään majatalon perustanut Marjo Matikainen-Kallström. Marjo kuvaa alueen yrittäjyyttä ihmisläheiseksi ja ketteräksi. Ja kun raja avautuu jälleen, niin mahdollisuuksia riittää. Paikkoja ja palveluja on laitettu Tohmajärvellä kuntoon ahkerasti viime aikoina. Uusi sivistyskeskus Ahjo kokoaa saman katon alle varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, lukion kuin kirjastonkin. Tohmajärvellä tehdään poikkeavia asioita: jokaisella kunnanvaltuutetulla on käytössään 10 000 euroa kunnan kehittämiseksi. Se osallistaa ja laittaa huomioimaan suuretkin ideat, sillä rahat voi sijoittaa yhteiseen investointikohteeseen.

Outokummussa tapahtuu paljon, mutta Digiväylä ei mene tukkoon 

Outokumpu tunnetaan kaivoshistoriastaan ja arvokkaasta arkkitehtuuristaan. Kaunis ja kompakti kaupunki on mitä parhain ympäristö lapsiperheille, koska kulttuuri- ja liikuntaharrastuksia riittää. Keskustan läheisyydestä löytyy myös hieno erä- ja luontokeskus polkuineen, kalapaikkoineen ja melontareitteineen. Kaupungin palvelut, yritykset ja tapahtumat tulevat entistä paremmin esille niin vakituisille asukkaille kuin matkailijoille uuden Digiväylän ansiosta. Digiväylä toimii omalla puhelimella, mutta näyttötauluja on ripoteltu myös eri puolille kaupunkia. Tämä sähköinen palveluhakemisto tarjoaa myös elämyksiä, sen kautta voi muun muassa tutustua paikalliseen elämänmenoon eri vuosikymmenillä ja kaupungin vanhoihin rakennuksiin. Niin.

Liperissä ilmastotyö on arjen tekoja

Liperi on ainutlaatuinen yhdistelmä perinnettä ja hi-techiä. Tämä yhdistelmä herätti myös ilmastoasiantuntija Aarne Granlundin kiinnostuksen.

Aarnen elämässä hiilijalanjälki kutistui, mutta elämänlaatu parani. Liperin kunnanjohtaja Hannele Mikkanen on huomannut, että moderni maallemuutto on Aarnen tavoin alkanut kiinnostaa yhä useampaa: maaseutumaisella kaupungin kehyskunnalla, jossa palvelut ovat lähellä, on tällä hetkellä vetovoimaa.

Rääkkylä on Sydänkarjalan pieni suuri kunta 

Manner-Suomen vesistöisimpiin kuntiin kuuluvassa Rääkkylässä on lähes yhtä paljon vapaa-ajan asuntoja kuin vakituisia. Paikkakunnalla onkin palveluita ja elämää enemmän kuin asukasluvun perusteella voisi päätellä. Saisikohan siitä kansanlaulun Kihaukseen? Rääkkylässä viihtyy yhä useampi vapaa-ajan asukas yhä pidempään. Yksi heistä on viestinnän ammattilainen ja villiyrttikouluttaja Raija Kivimetsä, jonka tukikohta ja luovuuden lähde löytyy Haapasalmen kylältä.

Nurmeksessa tehdään rohkeasti kauppaa

Nurmes, tuo helmi Pielisen kainalossa, haki rohkealla tavalla vuoden 2020 Maaseutuparlamentin isännyyttä. Somekampanja oli niin räväkkä, että palvelimetkin kaatuivat äänestysvaiheessa. Kurikka vei silloin niukan voiton, mutta tuulettaa saatiin Pohjois-Karjalan yläpäässäkin: Nurmes nimittäin saa pitää seuraavan, vuoden 2024 Maaseutuparlamentin. Tietynlainen rohkeus kuvastaa ikiaikaista kauppapaikkaa Nurmesta, siellä osataan tehdä kauppaa toreilla, tehtaanmyymälöissä, erikoisliikkeissä ja verkossa. Nurmeksessa katsotaan, että hyvä elämä on rohkean palkinto. Niin uudet kuin vanhat nurmeslaiset ovat tyytyväisiä elämäänsä ja ylpeitä kauniin rohkeasta kaupungistaan.

Polvijärvellä asuminen on kuin rahaa laittaisi pankkiin 

Höytiäisen länsirannalla sijaitseva Polvijärvi on yksi niistä harvoista velattomista kunnista Suomessa. Kunta nosti lainaa edellisen kerran kymmenen vuotta sitten ja on porskuttanut heinäkuusta lähtien velattomana. Kunta ei suinkaan säästä itseään hengiltä, kuntalaisten hyväksi on tehty isoja ja pieniä investointeja kaikki nämä vuodet ja lisää on tulossa. Asioita on tehty oikein myös nuorten näkökulmasta. Pikajuoksijalupaus Santeri Örn kokee, ettei ole jäänyt mistään paitsi sen takia, että on varttunut Polvijärvellä.