Hyvä työ – hyvä myö

Pohjois-Karjalan maakunta täyttää tänä vuonna 300 vuotta. Mikäpä olisi parempi lahja maakunnalle, kuin tehdä hyvää sen asukkaille ja yhteisöille. Tavoitteena on luoda maakuntalaisille lisää aihetta hymyyn, jolloin myös koko maakunta voi paremmin.

Hyvälle teolle ei ole olemassa raameja. Kyseessä voi olla esimerkiksi oven avaus toiselle hymyn kera, naapurin auttaminen pihatöissä tai vaikkapa tanssitempaus sosiaalisessa mediassa. Tärkeintä on, että tietää tehneensä hyvän mielen toiselle.

Kampanjaan voi osallistua ihan jokainen. Henkilökohtaisen osallistumisen lisäksi mukaan voi lähteä kaveriporukkana, yrityksenä, urheiluseurana tai vaikkapa yhteisönä. Kerro meille kuvin tai sanoin, mikä on sinun tai teidän hyvä teko – samalla voit innostaa muutkin mukaan talkoisiin!

Voit osallistua kampanjaan alla olevan lomakkeen kautta ja/tai jakamalla Facebook- tai Instagram-julkaisun tunnisteella #hyvätyö300 sekä lisäämällä siihen Pohjois-Karjalan sivut @pohjoiskarjala (Facebookissa) tai @pohjois_karjala (Instagramissa).

Hyvän tekonsa jakaneiden kesken arvomme vaihtuvia Pohjois-Karjala -tuotteita koko kampanjan ajan. Juhlavuoden päätteeksi arvomme kaikkien kampanjaan osallistuneiden kesken yhden hyväntekijän, joka saa päättää mihin pohjoiskarjalalaiseen hyväntekeväisyyskohteeseen lahjoitetaan 2 000 euroa.

Yhteinen tavoitteemme on tehdä 300 hyvää tekoa juhlavuoden aikana. Ylimääräisistä teoista ei koskaan ole haittaa, sillä hyvät teot kantavat vielä juhlavuoden jälkeenkin.

Osallistu kampanjaan alla olevasta Lisää hyvä teko -painikkeesta.

67 hyvää tekoa

Kyläyhdistyksen vapaaehtoistyö, ladut, tapahtumat, kyläilyt, osallistuminen, maiseman hoito ja niityn ennallistaminen.

Pekka Hyvönen

Vein sairaslomalla olevalle kaverille piristykseksi kasan aikakausilehtiä ja herkkuja.

Naapurin tyttö tulee koulun jälkeen minun luokse hengailemaan. Viime viikolla tyttö aloitti tekemään sänkyynsä tilkkupeittoa. itse leikkeli tilkut somisti ja ompeli kasaan teollisuuskoneella!
Mä yleensä teen liikaa ruokaa omaan tarpeeseen, niin annan parille naapurille valmista ruokaa.

Kerään maahan tippuneita roskia ulkoilessani niin metsäpoluilta kuin kaduilta ja näin pidän maakuntaa siistinä.

Muut ulkoilijat

Autoin toimistomme siivoojaa ison käsipyyhepaperirullakon kuljettamisessa. Avasin ovet ja nostin rullakkoa apuna, kun satuin paikalle lounaalle mennessäni. Siivoojat tekevät tärkeää työtä aina, mutta erityisesti tänä aikana. Sain kiitokseksi kauniit sanat ja varmasti myös maskin takana lämpimän hymyn 🙂

Autoin tänään iäkästä yksin asuvaa naapuriamme kun hänen puhelin oli lakannut toimimasta ja hän oli onnellinen kun sai taas yhteyden läheisiinsä.

Tein muutamana päivänä lumityöt hyvälle ystävälleni (Raili Sallinen, 80+, Kylmäojalla), kun hän soitti, kertoi raskaista lumitöistä (vetinen lumi). Hän ei pyytänyt apua, mutta hölmömpikin olisi huomannut, että nyt on ystävän apu tarpeen. Jos voitto osuu kaohdalleni, niin lahjoitan sen Lehmon Eläkkeensaajille, jotta voimme korona-ajan jälkeen ensi alkusyksystä tehdä ruskaretken Kolille, Ilomantsiin tai Heinävedelle.

Lehmon ja Kylmäojan koulujen oppilaat.

Näin lumiseen aikaan kolaan asukkaille ja muille kulkijoille oikopolun lähipuiston läpi. Idea ei ole omani ja sitä saa vapaasti käyttää😊

Pohjois-Karjalan Martat osallistuvat juhlavuoden kampanjaan jakamalla 300 ruisleivän juurta ohjeineen.

Korona-aikaan on innostuttu leipomisesta kotona. Erityisen innostuksen on saanut aikaan leivän leipominen ja hapanjuurileivonta.

Kun satavuotias Suomi sai kansallisruuan vuonna 2017, kansanäänestyksen selväksi voittajaksi nousi perinteinen ruisleipä. Pohjois-Karjalassa ruisleivän arvostus on ollut aina korkealla, ja valinta vain lisäsi leivän arvoa. Kotona ruisleivän voi leipoa ilman hiivaa ja suolamäärää voi vähentää. Happamuus antaa makua ja suolaa vähentämällä saa leivottua sydänystävällistä ruisleipää.

Pohjois-Karjalan Martat haluavat haastaa ja innostaa kotileipureita hapanjuurileivontaan. Monelta innokkaalta leipurilta kuitenkin puuttuu taikinajuuri. Suvun oma juuri on hävinnyt tai lähipiirissä ei ole ketään keneltä sen saisi, siksi jaamme juhlavuoden kunniaksi 300 ruisleivän juurta ohjeineen. Teemme kymmenen juuren jakelua juhlavuoden aikana.
Ensimmäinen juurien jakelu (30 kpl) on perjantaina 26.2. klo 10-15 Marttakeskuksella, Joensuussa. Juuren saa vain, kun sen on varannut etukäteen. Ensimmäinen varauslista löytyy P-K:n Marttojen nettisivulta, ja lisää uusia juurenjakopäiviä laitetaan sitä mukaa kun lista täyttyy.

maakunnan kotileipurit ja martat

Somessa julkaistuja hyviä tekoja: